Matkamme mieheni kanssa lähestyy uhkaavasti. Olenkin huomannut nyt nauttivani oikein varastoon lapsiani, ollaanhan sentään viikko erossa.Tiedän tiedän, eihän äiti saisi olla erossa lapsistaan viikkoa, mutta kuten jo tiedättekin, en ole mikään superäiti ja kaipaan myös hieman vapautta.

Lähdemme siis Kenian auringon alle nauttimaan mieheni kanssa toisistamme ja kaikista lukuisista ötököistä joiden varalle toki hysteerisenä olen varannut kaikki Citymarketin Raidit ynnä muut karkotteet. Mukana on myös puoli apteekkia, mutta eikö ole parempi katsoa kuin katua? Vaikka vannoin etten enää ikinä ota kummityttöä itselleni niin nyt minulla sellainen kuitenkin on. Ja kyllä, tällä kertaa menen itse paikan päälle toteamaan, että hän todella on. Odotan sitä kovasti.

Toivon, että lomani ei menisi ihan itkuksi (ja sitä toivoo varmaan miehenikin). Koitan nauttia ja ladata akkuja tulevaa syksyä varten jolloin taas lisää muutoksia luvassa. Mutta mutta, palaan siis asiaan kun kotiudun ( jos ei joku hottentotti kaappaa minua vaimokseen). Näillä näkymin palataan 13 pvä.

Nauttikaa toisistanne!Rauhaa ja rakkautta.